ELOkuu 2018
KESKIVIIKKO 15.8.2018
Lämpötila nousi +11 asteesta +15 asteeseen, puolipilvistä, lähes tyyntä, hyvä näkyvyys.
Viiden tunnin souturetki Karhijärvellä pääkohteena Riihonlahti.
Viiden tunnin souturetki Karhijärvellä pääkohteena Riihonlahti.
Varhainen aamu oli sääennusteen mukaisesti tyyni, joten souturetken mahdollisuus kannatti hyödyntää. Aamutaivaan värit olivat parhaimmillaan hieman ennen auringonnousua ja myös veden pinnasta sai voimakkaan värisiä kuvia sopivalla kameran asetuksella.
Kuivan kesän takia järven pinta oli poikkeuksellisen matalalla (30 cm ajankohdan keskiarvon alle). Tutuissa karikoissa oli näkyvillä tavanomaista enemmän kiviä. Järven selällä noin kilometrin päässä rannasta sijaitseva Heinolahden kari oli erityisen hyvin havaittavissa. Yleensä sen kaikki kivet jäävät pinnan alle, mutta nyt sillä oleskeli neljä kalatiiraa ja yksi harmaalokki. Lokit tuntevat paikan ja istuvat joskus korkeimpien kivien huipuilla, vaikka ne jäävät pinnan alle. Koska karikko on yleensä vaikeasti huomattavissa, sen luokse on asennettu varoitusmerkki.
Seuraava kohde oli Varheenmaan karit, joka muodostuu erillisestä laajasta kivikosta, metsittyvästä pääkarista ja yksittäisestä suuresta kivestä. Tällä kertaa kaikki linnut olivat kivikkoalueella: neljä lajia lokkeja, kalatiiroja, räyskä, viisi merimetsoa ja erikoisempina muutolla lepäävät suokukko ja valkoviklo.
Riihonlahdella kaislasaarekkeen takaa ilmestyi näkyviin valkoinen haikara, joka oli pitkään odotettu Lavian pinna eli jalohaikara. Laji on runsastunut viime vuosina, joten vähitellen se nähdään varmasti kaikissa Suomen kunnissa. Muuten ruovikoissa ja kaislikoissa oli peruslajistoa eli pajusirkkuja ja ruokokerttusia, jotka näyttäytyivät välillä reunakasvillisuudessa. Ruokokerttuset viihtyvät muuallakin kuin ruovikossa kuten tässä tapauksessa kaislikossa.