TOUKOkuu 2018
Valkoposkihanhipäivät 11.-28.5.2018
Sepelhanhipäivät 25.5.-1.6.2018
Sepelhanhipäivät 25.5.-1.6.2018
Valkoposkihanhien päämuuttopäiviä Helsingissä:
11.5. Kallvik (aamu): hanhet yhteensä 680, Skatanniemi (ilta): 930
12.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 8775
13.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 9490
14.5. Skatanniemi (ilta): 650
16.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 335, Skatanniemi (ilta): 21560
17.5. Uutela, Svartholmen-Aurinkolahti (aamu): 6495, Aurinkolahti-Vuosaaren huippu (ilta): 2950
18.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 400
20.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 39410
21.5. Aurinkolahti-Rastila (aamu): 990
22.5. Uutela, Svartholmen (aamu): 390
23.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 2660
25.5. Skatanniemi (aamu): 340
27.5. Skatanniemi (ilta): 195
28.5. Skatanniemi (ilta): 1735; yllättävän myöhäinen runsaampi muutto
Kun otetaan huomioon muiden havaitsemat hanhet muina aikoina, Vuosaaren kevätsumma nousi selvästi yli sadantuhannen.
Valkoposkihanhien vyöry oli jälleen näyttävä. Suomen kautta muuttava arktinen pesimäkanta lienee yli puoli miljoonaa yksilöä, joten niissä riittää katseltavaa etelärannikolla riippumatta muuton päävirran tarkemmasta ajoittumisesta ja sijainnista. Nuoremmat lintuharrastajat eivät ehkä edes tiedä, että nelisenkymmentä vuotta sitten valkoposkien kevätmuutto meni käytännössä kokonaan yhden tai kahden päivän aikana muutamassa tunnissa toukokuun jälkipuoliskolla, jolloin niiden näkeminen keväällä ei ollut ollenkaan itsestään selvää. Läpimuuttajien kokonaismääräkin oli ehkä alle kymmenesosa nykyisestä. Esimerkiksi keväällä 1982 valkoposkien Vuosaaren kokonaissumma oli noin kymmenentuhatta, joka silloin oli aivan huikea määrä. Tuolloin lajia havaittiin vain 23.-24.5.
Kevään 2018 päämuutto jakautui useammalle päivälle kuin edellisenä vuonna, jolloin valtava massapäivä erosi täysin muista päämuuttopäivistä. Toukokuussa 2018 ilmavirtaus oli vahvasti itäinen, joka suosi lintuharrastajia tuulen työntäessä muuttoa Suomen rannikolle. Lisäksi sää oli useina päivinä poikkeuksellisen lämmintä tehden retkeilyn entistä miellyttävämmäksi. Parina päivänä muutto vaimeni tilapäisen viileämmän pohjoistuulen takia.
Mahdollisuuksia hienojen muuttojen näkemiseen lisää se, että hanhia voi nähdä läpi valoisan ajan. Mikäli työnteko sattuu häiritsemään harrastusta, niin työpäivinäkin ehtii usein muutamaksi tunniksi retkelle aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla. Erityisen hyvä paikka iltamuuton seurantaan on Skatanniemen kärki, jonka ohittaneita hanhia voi seurata kauniissa myötävalossa niiden edetessä Sipoon saariston suuntaan. Vastatuulessa valkoposkiparvet lentävät usein tyylikkäästi aivan veden pintaa pitkin samalla tavalla kuin sepelhanhet.
11.5. Kallvik (aamu): hanhet yhteensä 680, Skatanniemi (ilta): 930
12.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 8775
13.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 9490
14.5. Skatanniemi (ilta): 650
16.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 335, Skatanniemi (ilta): 21560
17.5. Uutela, Svartholmen-Aurinkolahti (aamu): 6495, Aurinkolahti-Vuosaaren huippu (ilta): 2950
18.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 400
20.5. Skatanniemi (aamu+ilta): 39410
21.5. Aurinkolahti-Rastila (aamu): 990
22.5. Uutela, Svartholmen (aamu): 390
23.5. Uutela, Nuottaniemi (aamu): 2660
25.5. Skatanniemi (aamu): 340
27.5. Skatanniemi (ilta): 195
28.5. Skatanniemi (ilta): 1735; yllättävän myöhäinen runsaampi muutto
Kun otetaan huomioon muiden havaitsemat hanhet muina aikoina, Vuosaaren kevätsumma nousi selvästi yli sadantuhannen.
Valkoposkihanhien vyöry oli jälleen näyttävä. Suomen kautta muuttava arktinen pesimäkanta lienee yli puoli miljoonaa yksilöä, joten niissä riittää katseltavaa etelärannikolla riippumatta muuton päävirran tarkemmasta ajoittumisesta ja sijainnista. Nuoremmat lintuharrastajat eivät ehkä edes tiedä, että nelisenkymmentä vuotta sitten valkoposkien kevätmuutto meni käytännössä kokonaan yhden tai kahden päivän aikana muutamassa tunnissa toukokuun jälkipuoliskolla, jolloin niiden näkeminen keväällä ei ollut ollenkaan itsestään selvää. Läpimuuttajien kokonaismääräkin oli ehkä alle kymmenesosa nykyisestä. Esimerkiksi keväällä 1982 valkoposkien Vuosaaren kokonaissumma oli noin kymmenentuhatta, joka silloin oli aivan huikea määrä. Tuolloin lajia havaittiin vain 23.-24.5.
Kevään 2018 päämuutto jakautui useammalle päivälle kuin edellisenä vuonna, jolloin valtava massapäivä erosi täysin muista päämuuttopäivistä. Toukokuussa 2018 ilmavirtaus oli vahvasti itäinen, joka suosi lintuharrastajia tuulen työntäessä muuttoa Suomen rannikolle. Lisäksi sää oli useina päivinä poikkeuksellisen lämmintä tehden retkeilyn entistä miellyttävämmäksi. Parina päivänä muutto vaimeni tilapäisen viileämmän pohjoistuulen takia.
Mahdollisuuksia hienojen muuttojen näkemiseen lisää se, että hanhia voi nähdä läpi valoisan ajan. Mikäli työnteko sattuu häiritsemään harrastusta, niin työpäivinäkin ehtii usein muutamaksi tunniksi retkelle aikaisin aamulla tai myöhemmin illalla. Erityisen hyvä paikka iltamuuton seurantaan on Skatanniemen kärki, jonka ohittaneita hanhia voi seurata kauniissa myötävalossa niiden edetessä Sipoon saariston suuntaan. Vastatuulessa valkoposkiparvet lentävät usein tyylikkäästi aivan veden pintaa pitkin samalla tavalla kuin sepelhanhet.
Skatanniemen lähellä Morgongåvanin saarella pesii valkoposkihanhia. Ne vaihtavat usein muutamia sanoja muuttoparvien kanssa. Joillakin yksilöillä on tapana tulla Skatanniemelle ruokailemaan. Ilmeisesti ruoho on siellä maukkaampaa kuin kotiluodolla. Samalla voi ihmetellä kalliolla seisoskelevia ihmisiä.
Sepelhanhien muutto käynnistyi valkoposkien muuton loppuvaiheessa. Ne pysyvät lähes täysin meren puolella ja saattavat ohittaa Helsingin seudun kaukana ulkomerellä jääden lajilleen määrittämättä. Joinain päivinä niitä kuitenkin näkee kohtuullisen mukavasti:
25.5. Skatanniemi (aamu): 120 ja kaukana merellä sepelhanhityyppisiä 3670
26.5. Skatanniemi (ilta): 390
27.5. Skatanniemi (ilta): 220 ja sepelhanhityyppisiä 2530
28.5. Skatanniemi (ilta): 2785 määritettyä varsin läheltä; valkoposkilla viimeinen suurempi muutto samaan aikaan. Lähes tyyntä, lämmintä ja väreilemätöntä. Muutto jatkui auringonlaskun jälkeenkin.
29.5. Skatanniemi (ilta): erittäin kaukana merellä määrittämättömiä 4970
31.5. Skatanniemi (ilta): 5200 määritettyä, suurimmassa parvessa 1250 yksilöä
Sitten mentiin jo kesäkuun puolelle ja Porvoon Emäsalon kärkeen, jossa 1.6. iltapäivään mennessä muutti hienosti 7335 määritettyä sepelhanhea (suurin parvi 1080) ja 4630 hyvin todennäköistä. Valkoposkihanhia oli liikenteessä vain 11 yksilöä.
Valkoposkien tapaan sepelhanhia on hienointa katsella illalla myötävalossa. Täysikuun silta lisää tunnelmaa.
25.5. Skatanniemi (aamu): 120 ja kaukana merellä sepelhanhityyppisiä 3670
26.5. Skatanniemi (ilta): 390
27.5. Skatanniemi (ilta): 220 ja sepelhanhityyppisiä 2530
28.5. Skatanniemi (ilta): 2785 määritettyä varsin läheltä; valkoposkilla viimeinen suurempi muutto samaan aikaan. Lähes tyyntä, lämmintä ja väreilemätöntä. Muutto jatkui auringonlaskun jälkeenkin.
29.5. Skatanniemi (ilta): erittäin kaukana merellä määrittämättömiä 4970
31.5. Skatanniemi (ilta): 5200 määritettyä, suurimmassa parvessa 1250 yksilöä
Sitten mentiin jo kesäkuun puolelle ja Porvoon Emäsalon kärkeen, jossa 1.6. iltapäivään mennessä muutti hienosti 7335 määritettyä sepelhanhea (suurin parvi 1080) ja 4630 hyvin todennäköistä. Valkoposkihanhia oli liikenteessä vain 11 yksilöä.
Valkoposkien tapaan sepelhanhia on hienointa katsella illalla myötävalossa. Täysikuun silta lisää tunnelmaa.
Sepelhanhien suurparvet ovat aina upeita. Kuvassa osa pitkästä rihmasta.